Yksilöllisyyden ymmärtäminen johtamisessa

Yksilöllisyys ja yksilökeskeisyys on saanut melko negatiivista kaikua monessa keskustelussa. Syntyy käsitys, että yksilökeskeisyys olisi sama kuin itsekäs minä-keskeisyys. Näinhän ei ole. Tai no voi toki olla joskus. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus ainakaan silloin kuin puhutaan johtamisesta ja yrityksessä vallitsevasta kulttuurista. Yksilökeskeisessä kulttuurissa huomioidaan kunkin yksilön erityispiirteet, henkilökohtainen elämä sekä kokemukset ja pyritään hyödyntämään niitä johtamisessa. Se, että yksi työntekijä saa jotakin erilaista kuin toinen, ei ole keneltäkään mitään pois. Tällainen yksilökeskeinen johtaminen vaatii toki paljon avoimuutta ja tahtoa onnistuakseen. Aika usein meillä ihmisillä kun on helmasyntinä kateus. Ajatus siitä, että kun tuo saa niin minunkin on saatava. Toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla yksilökeskeisen kulttuurin on oltava osaa organisaation vahvaa ja hyvää johtamisen kulttuuria.

Yksilölliseen johtamiseen voi sisällyttää paljon erilaisia elementtejä; joustava etätyö, liukumat aamuun tai iltapäivään, lyhennettyjä työpäiviä, muokattuja työnkuvia, joustavia palkka- ja palkkiomalleja, tehostettua esihenkilötukea ja niin edelleen. Yksilökeskeisyys onkin parhaimmillaan työelämän joustoa. Ja tästähän on puhuttu jo vuosikymmeniä. Teemoina on ollut ainakin perheen ja työn yhteensovittaminen tai laajemmin työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen. Sen rinnalle on tullut motivaatiopuhe, johtaminen ja merkityksellisyys. Kaikki isoja teemoja, jotka kuitenkin tähtäävät samaan. Työntekijän hyvinvointiin. Se, että työntekijä voi hyvin, on organisaatiossa kaikkien etu. Hyvinvoiva työntekijä on tuottava ja sitoutunut. Ja kukapa meistä ei haluaisi olla kokonaisvaltaisesti onnellinen?

Yksilökeskeinen johtaminen ja sitä kautta syntyvä yksilökeskeinen yhteisöllisyys organisaatiossa vaatii hyvää johtamista. Sellaisia esihenkilöitä, jotka haluavat tuntea työntekijänsä. Sellaista kulttuuria jossa kaikkia kiinnostaa tietää, mitä toiselle kuuluu ja kuinka hän voi. Tämä ei ole hempeily, lässytystä tai hukkaan heitettyä aikaa ja resurssia. Tämän päivän paineistetussa työelämässä tämä on kilpailuetu. Sana kiirii ja hyvät työnantajat saavat parhaat tekijät. Parhaat tekijät takaavat parhaan lopputuloksen. Siihen on hyvä tähdätä.

Ihmisyyden perusteisiin kuuluu merkityksien etsiminen ja löytäminen. Sen vuoksi olisi syytä ymmärtää myös työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja motivaatioiden lähteet. Tarpeiden täyttäminen tuo motivaatiota ja samalla se luo merkityksiä.

"If it is important to you, you will find a way. If not, you will find an excuse."